458812.jpgTänään 19.3. on Minna Canthin ja tasa-arvon päivä, virallinen liputuspäivä. Nuori Juhani Aho vieraili Canthin kodissa kesällä 1892 ja syntyi ensimmäinen suomenkielisessä lehdistössä painettu haastattelutyyppinen kirjoitus. Se julkaistiin Helsingin Sanomissa uudestaan 2.3.2007.

Mitä sanoi Minna Canth Juhani Ahon haastattelussa 1892? Hän esimerkiksi ilmoitti kirjoittavansa, kun se häntä huvittaa ja vähät välittävänsä siitä, mitä muut ihmiset sanovat.

Minna Canthin sanat olivat jotain aivan muuta kuin mitä porvarisrouvan olisi voinut olettaa sanovan yli sata vuotta sitten. Hyvänen aika sentään, se että joku tekee jotakin sen tekemisen tuottaman hauskuuden takia, se luultavasti vaikutti tuon ajan ihmisten korvissa jo epäilyttävältä, liki synnilliseltä puuhalta. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi - niinhän sanotaan jo Raamatussa. Runebergin idealisoima kansanmies Saarijärven Paavo puolestaan oli nähnyt päivänvalon vain 16 vuotta ennen Minna Canthin haastattelua, työn ankaruutta siinäkin korostetaan, sillä "--vaivoin leipäpalan / Hiellänsä otti kankahasta".

Tämä naisihminen ja äiti ei pysynyt lestissään, rupesi ensin lankakauppiaaksi ja sitten vielä kirjailijaksi. Se että samainen rouva oli entinen Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaarin opiskelija, teki hänestä entistä epäilyttävämmän. Ja haastattelussa hän ilmoitti huvittelevansa kirjoittamalla esimerkiksi näytelmiä. Eräskin näistä näytelmistä, Työmiehen vaimo,  herjasi joidenkin aikalaisten mielestä vakavasti yhteiskunnan perustuksia, nimittäin perhettä. Haastattelussa hän ilmoitti myös, että kirjoittaa uusinta näytelmäänsä ruotsin kielellä, sillä "Eikö siinä ole jo kylliksi, kun minä sanon, että minua huvittaa kirjoittaa ruotsiksi!"

Piittaamattomuus muiden ihmisten sanomisista osoittaa Minna Canthin olleen melkoisen itsenäinen ihminen. Kumminkin kirjailija Canth totesi vain muutamaa vuotta aikaisemmin, joulukuussa 1887 kirjeessä Hilda Aspille viihtyvänsä enimmäkseen kodin piirissä ja välttelevänsä ulkona liikkumista, verhot vedettyinä ikkunoidensa eteen, "että kaupunkilaisten ei tarvitse vahingossakaan nähdä minun vihattua olemustani". Ja oman avioliittonsa alkuaikoja Minna Canth kuvaa seuraavasti: "Minun täytyi nyt luopua kaikista ihanteellisista mielihaluistani, voidakseni harjoittaa käsitöitä, valmistaa ruokaa ja järjestää koti ja perhe, johon kaikkeen luonteeni ei tahtonut mitenkään taipua. Tartuin kuitenkin rohkeasti työhön käsiksi, lakkasin lukemasta muuta kuin sanomalehtiä ja koetin tukahuttaa kaipausta mikäli mahdollista. Yhden asian käsitin selvästi: Minun piti olla miehelleni alamainen. Tämän käsitin niin jyrkältä kannalta, että ensi vuosina en lausunut ainoaakaan omaperäistä ajatusta, mieheni tahto oli minun lakini sanan ankarimmassa merkityksessä. Minua kutsuttiin "valkeaksi laastariksi" (koska en tehnyt hyvää enkä pahaa) ja arveltiin syystä, että olin nolla. (Koko teksti luettavissa täällä).

"Valkea laastari" tai "nolla" osuu kaikkein kauimmaiseksi, jos alan miettiä Canthia kuvaavia määritelmiä. Canth taisi olla  liki ainoa aikakautensa kirjailija, jota luin mukisematta joskus opiskeluaikana. Siinä missä muut aikalaiskirjailijat vaikuttivat koukeroisilta ja sievisteleviltä, Canthilla oli kanttia ottaa kantaa. Oman lisänsä toi se, että Jyväskylässä opiskelijoiden vapunaiheinen elämöinti alkoi (ja alkaa kai vieläkin) Canthin patsaan lakittamisella.

Canthilla olisi sanansa sanottavana myös Nonon uudesta teemasta, joka kaikessa monimuotoisuudessaan on koti. Voisin arvailla, että nuori rouva Canth piti kotia työmaana, jossa valmistettiin ruokaa, tehtiin käsitöitä ja järjesteltiin sellaisia puitteita, kun tuon ajan porvariskodissa kuului olla. Myöhemmin koti oli turvapaikka, jonne vetäytyä suojaan pahantahtoisilta tai uteliailta kuopiolaisilta. Lopulta kodista tuli yhteiskunnallisen vaikuttamisen keskus, Kanttila ja Minnan salonki keräsi yhteen aikakauden kulttuurivaikuttajia.

Googletus aiheesta 'koti merkitys' tuottaa yli 700 000 hakutulosta, eikä toimitus edes suurisuuntaisimmissa kuvitelmissa yritä tavoittaa kuin muutamia näkökulmia. Jätämme sovinnolla muiden tarkasteltaviksi vaikkapa kodin ergonomian merkityksen ikääntyneiden kaatumisissa mutta sen sijaan esimerkiksi Arto Virtasen Kirjailijan koti - teos kiinnostaa meitä kovasti. Jos haluat kantaa oman kortesi kekoon vaikkapa kertomalla, mitä henkinen koti sinulle merkitsee, tai mitkä asiat tekevät kodista kodin, niin sana on vapaa ja toimitus ottaa mieluusti vastaan kirjoituksia.

Kuva: Minna Canth, portrait by Kaarlo Vuori (1863-1914), Wikipedia commons
Teksti: Luke

Canth-aiheisia linkkejä:
Minna Canth -juhlavuosi ja Minna Canthin päivän tapahtuma 19.3.
Minna Canth Klassikkogalleriassa
Minna Canth kansallisbiografiassa
Minna Canth ebooks
Ylen elävä arkisto: Minna Canth ja yhteiskunnan laitapuoli