Lapsi ujuttautuu kieleen jo vatsanahan tuolla puolen muotoutuen äänten, sävyjen ja sanojen sisälle. Opetellun puheen myötä lapsi saa minuuden, paikan puhua minuna, muuttuu subjektiksi. Kuuntelemalla luettua tuo paikka rikastuu ja laajenee. Siitä tulee elämä.

Lapsi syntyy kielen lisäksi keskelle valtaa ja vallankäyttöä, joka läpäisee kaiken toiminnan ja ajattelun. Kirjallisuutta valitessa on olennaista ymmärtää, kenen kirjallisuudesta puhutaan, kun sanotaan: lastenkirjallisuus. Se ei ole lasten tekemää kirjallisuutta lasta kiinnostavista aiheista lapsen kielellä ilmaistuna lapselle. Se on aikuisten mielestä lapselle sopivaa kirjallisuutta. Lastenkirjallisuus on niin täynnä alistamista, vallankäyttöä ja kapinaa, etten ole mistään muusta kirjallisuuden genrestä niin hurjaa tematiikkaa löytänyt. Sarjamurhaaja kalpenee tavallisen äidin rinnalla. Yhdessälukiessa, lapsen istuessa vanhemman sylissä, on käynnissä hurja vallan ja didaktiikan, kapinan, anarkian ja järjestyksen välinen vuoropuhelu.

           

Kirjastossa aikuinen valitsee viime kädessä lapsenkin kirjat. Koska aikuisten maku on usein lasten kiinnostuksenkohteita konservatiivisempaa, "kivat" kirjat tulevat valituiksi "haastavia" helpommin. Harva tiedostaa, että kirjastokäyntikin on hetki, jolloin tuetaan lapsen kirjallista, taiteellista ja esteettistä kasvatusta. Harva antaa lapsen joka kerta valita, mitä lapsi tahtoo. Harva tahtoo lukea saman pahvisivuisen luukkukirjan 369 kertaa peräkkäin. Eikä aikuisia voi siitä syyttää – kunhan tiedostavat sen. Sillekin on syynsä, siitäkin voidaan keskustella. Jokaisella saa olla oma kirjallinen makunsa ja sitä pitää kunnioittaa. Tärkeää on tarjota mahdollisimman monenlaista kirjallisuutta mahdollisimman monenlaisessa muodossa. Vasta valikoimasta voi valita, kokoelmasta koota itselleen tärkeitä kertomuksia.

Aikuisen on syytä miettiä, kenen kirjoja valitaan kotiin luettavaksi? Kenen ehdoilla kirjoja luetaan? Kenen kirjoja luetaan? Aikuisten omien suosikkien ja kasvattavien kirjojen valitsemista ei tarvitse pelätä, mutta niiden funktio on selvitettävä itselle. Puhuessani työssäni aikuisille, jaan lastenkirjat raa'asti kahteen kategoriaan:
1. opettavaiset kirjat
2. terapiakirjat

Ykkösryhmään turvautuu lähes jokainen vanhempi, kun oma kolmevuotias ei suostu katsomaankaan pottaa. Ei syömään lautastaan tyhjäksi, eikä luopumaan tutista. Saati rokotettavaksi! Tiukasti ymmärtäen tämän sarjan kirjat auttavat aikuista käsittelemään hänelle vaikeaa asiaa ja löytämään keinoja, joilla lapsi saadaan luopumaan jostain vaiheesta elämässään. Antamaan tönäisy kohti seuraavaa vaihetta. Lapsen kannalta on hyvä, että perimmäinen tarkoitus sanotaan julki ja tilannetta voidaan miettiä yhdessä. Kirja voi auttaa lasta ja vanhempaa löytämään yhteisen tavan muuttua.

Kakkosryhmän kirjat puolestaan auttavat lasta käsittelemään vaikeita asioita. Tähän kuuluvat ne moninaiset kirjat, joissa käsitellään jännittäviä asioita – ensimmäistä päiväkotipäivää tai pimeänpelkoa. Vaikeita tunteita ja pelottavia muutoksia. Kuolemaa. Avioeroa. Pikkusisaruksen syntymää. Näiden teosten avulla aikuisen ja lapsen on pysähdyttävä yhdessä ja lähekkäin puhumaan siitä vaikeasta. Sille löytyy ehkä sanoja, joilla kuvata sitä, ja uudenlaisia näkökulmia. Kertomuksesta on helpompi lähteä liikkeelle – kysyä ja selittää lähentyen vähitellen omaa itseä ja omia tunteita. Toisen tarinaa voi lainata kirjoittaen siitä oman tulkinnan avuksi omaan elämäänsä.

Tämänkaltainen karkea jako ei tietenkään toimi käytännössä siististi, enkä edes arvottaisi toista ryhmää toisen yli. Molemmille on tarvetta. Molemmissa käsitellään lopulta kirjallisuuden kautta sekä käytännön arkea että syvää ihmisyyttä. Kirjallisuusterapiaa potalla istuen. Tekstianalyysia suukkojen lomassa.

Lukemisen perimmäinen tarkoitus on nautinto. Suun täydeltä sanoja, jotka voi ahnaasti niellä ja sulattaa osaksi minua. Salaa säilytetty suuri kertomus, jonka karannut merkitys on napattu kiinni ainakin hetkeksi. Lepääminen omassa äidinkielessä – äidin kielessä, jossa marginaalia ei voi erottaa keskustasta.

- Reetta Saine

Sendak täältä.
Peppi täältä.
Jepata Nasta täältä.