Augusten Burroughs: Juoksee saksien kanssa
Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2006
Käännös: Arto Leivo

Augusten Burroughsin omaelämänkerrallinen Juoksee saksien kanssa (Running with Scissors 2002) on hitti. Se lunastaa miltei kaiken mitä etukannessa luvataan:

"Juoksee saksien kanssa on hilpeä, tärähtänyt, raivoava, hallittu, ihmeellinen, koskettava, vaikuttava, kostonhimoinen, kaikenkattava... se pyyhkii kaikki muut muistelmat menneisyyteen." - CAROLYN SEE  The Washington Post

Teoksen päähenkilö on nuori Augusten, joka varttuu epävakaassa kodissa. Isä on alkoholisti ja äidillä on vakavia mielenterveysongelmia. Augusten on mielestään homoseksuaalisesti orientoitunut, ja hän haaveilee muun muassa kampaajan ja/tai kauneusimperiumin johtajan ammateista. Lääkäreissäkin on hohtoa, ainakin he ovat rikkaita ja pystyvät hankkimaan tavaroita.

Vanhempien erottua hän joutuu yllätyksekseen muuttamaan äitinsä psykiatrin taloon asumaan. Tohtori Finch on outolintu ammatillisesti ja myös persoonaltaan. Finch uskoo ilmaistun vihan puhdistavaan vaikutukseen, niinpä kodissa riidellään voimallisesti. Tohtori tarjoilee vastaanotollaan alaikäiselle Augustenille mieliala- ja psykoosilääkkeitä kuin karamelliä. Hän ja perhe harrastavat "raamattu-dippailua" ja tohtori uskoo enteisiin. Hän kutsuu rakastajattariaan vaimoikseen ja tuo heitä kotiinsa vierailuille virallisen vaimonsa harmiksi. Toisinaan Finch houkuttelee potilaitaan toimimaan hänen vastaanottoapulaisinaan. Jotkut potilaat hän kutsuu asumaan kotiinsa.

Burroughs kuvailee herkullisesti sen, kuinka hän ensimmäistä kertaa pääsee vierailulle tohtori Finchin taloon. Augustenin odotukset ovat korkealla, ajetaanhan hienostoalueelle:

   Lääkärin talo.
   Olin pukeutunut tätä tilaisuutta varten prässättyihin, harmaisiin housuihin, raikkaanvalkoiseen paitaan ja merimiestakkiin. Aivan viime tingasssa lisäsin kullansävyisen rannekorun, jossa oli henkilötunnukseni.
   "Olemme aivan pian perillä", äitini sanoi. "Oikealla."
   Tien varrella oli upeita taloja, toinen toistaan vaikuttavampia. Täydellisesti leikattuja aitoja, kahden takan savupiippuja, kiiltävän mustaksi maalattuja etuovia, ristikkoja porttien edessä. Se oli Uuden Englannin rahakatu. "Tosi siistä", sanoin. "Minä haluaisin olla lääkäri."
   "Luulenpa, että monet Smithin professoreista asuu tällä kadulla", äiti sanoi. Smithin yliopisto oli kaupungin laitamilla.
   Ja sitten näin talon, joka ei kuulunut kuvaan. Valkoisen ja viktoriaanisen sijaan tämä talo oli vaaleanpunainen ja näytti olevan kallellaan. Kauempaa se näytti hylätyltä. Kuiskaajien naapurustossa se oli kirkuja. "Eihän se ole tuo, eihän?" kysyin varovaisesti. ---

Mutta ei siinä kaikki. Talon kaameat yksityiskohdat syöpyvät esteettisesti tarkan Augustenin mieleen:

   Poistuimme autosta ja minä suojasin silmiäni auringonvalolta katsellessani taloa. Vaaleanpunainen maali oli kuoriutumassa pois, se paljasti säleitä ja paljasta puuta pilkotti. Kaikista ikkunoista puuttui ikkunaluukut, ne oli peitetty paksuilla muoveilla, niin että sisään oli mahdotonta nähdä. Ja nurmikko - siis se mitä siitä oli jäljellä - ei ollut mitään muuta kuin tiukkaan tallattua maata, ja se näytti vilkasliikenteiseltä kävelytieltä. Vinosti tielle, talon kulmaa hipoen oli parkkeerattu vanha, harmaa Buick Skylark. Siitä puuttuivat kaikki pölykapselit.
   Äiti käveli soran yli kuistille ja minä seurasin. Hän soitti ovikelloa, joka päästi oudon ja äänekkään sähköisen surinan. Kuvittelin mielessäni näitä seinän syvyyksissä kipinöiviä johtoja, jotka aiheuttivat tämän etäisen moottorisahan kaltaisen äänen. ---

Augusten tottuu nopeasti asumaan psykiatrin kaoottisessa taloudessa. Samalla Finchin läsnäolo teoksessa vähenee ja lääkärin rempseät lapset marssivat kerronnan keskiöön. Etenkin uhmakkaan Natalien kanssa Augusten viihtyy. Augustenilla on kuitenkin ongelmia. Suurin niistä on Neil Bookman, Finchin adoptoima kolmikymppinen pedofiili (entinen potilas), joka Augustenin muuttaessa taloon tosin jo asuu toisaalla. Augusten ja Bookman ajautuvat tiiviiseen kanssakäymiseen. Burroughs kirjoittaa tästä pedofiilisesta ja monia tunteita herättävästä suhteesta harvinaisen suorasti.

Eräässä vaiheessa Augusten varaa ajan keskustellakseen asiasta tohtori Finchin kanssa:

   "No, en kiellä sinua tapaamasta häntä. Kuten sanoit, teillä on jo suhde. Ja minä tiedän kokemuksesta, että jos nuori henkilö saa jotain päähänsä, niin kenelläkään ei ole siihen enää mitään nokan koputtamista. Mutta haluan, että pidät minut ajan tasalla missä mennään. Haluan, että kerrot, jos aistit asioiden kääntyvän huonompaan suuntaan."
   Olo oli kuin olisi käynyt ostamassa käytettyä Ford Pintoa, ja myyntimies olisi kertonut minulle, että niin kauan kun en tee äkkipysähdyksiä parkkipaikalla, se ei luultavasti räjähdä. Mutta savua pitää pitää silmällä.
   "Hyvä on", sanoin. "Olen varovainen. Mutta hän tuntuu todella voivan hyvin tällä hetkellä. Meillä menee hyvin."
   "Tuo on ilo kuulla", hän sanoi. Sitten hän kääntyi tuolillaan ympäri ja tarttui kirjahyllyllä olleeseen purkkiin. "Haluaisitko muutaman tällaisen?" hän kysyi.
   "Mitä ne ovat?" kysyin nähdessäni valkoisen purkin.
   "Odotahan niin katsotaan" hän sanoi, nosti kaksitehojaan ja tutki etikettiä. "Sain nämä juuri postista, joten en ole varma... ah, niin. Selvä, nämä ovat vain mietoja rauhoittavia. Ne voisivat saada sinut tuntemaan olosi hiukan tyynemmäksi."

Juoksee saksien kanssa on sujuva kerronnaltaan, oivaltavasti kirjoitettu ja humoristinen. Kaikkien mieleen tämän sorttinen kirja ei voi kuitenkaan olla, nimenomaan suorasukaisen seksuaalisen aihepiirinsä takia. Teos on ollut USA:ssa menestys. Burroughsilta on julkaistu myös Dry: a memoir (2003), Magical thinking: True stories (2004) ja Possible Side Effects (2006).

Augusten Burroughs Kustannusosakeyhtiö Sammakon sivustolla.
Augusten Burroughsin kotisivut ja blogi.
Augusten Burroughs/Wikipedia
Margaret Robisonin (Augustin Burroughsin äiti) NPR-haastattelu 1984 - audio
Augusten Burroughs NPR-haastattelu 2004 - audio
Augusten Burroughs/Bookslut
Burroughsin haastattelu/Barnes & Noble.com ja Powells.com

Kirjoitti: Maria